Kolmen vuosikymmenen aikana Doranova on kasvanut pohjaveden kunnostuksen edelläkävijästä monipuoliseksi biokaasu- ja kiertotalousteknologian kehittäjäksi. Tällä hetkellä yhtiön tuotekehityksen keskiössä ovat entistä vaativammat biomassavirrat, biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen sekä ratkaisut, jotka tähtäävät pitkäjänteisesti kestävään ja taloudellisesti toimivaan kiertotalouteen.
Doranova Oy:n tarina on samalla suomalaisen ympäristöteknologian kehityshistoriaa. Yhtiö perustettiin vuonna 1995, ja jo seuraavana vuonna, tasan 30 vuotta sitten, Doranova toteutti Suomen ensimmäisen pohjaveden kunnostusurakan. Ensimmäiset kymmenen vuotta kuluivat pitkälti pohjaveden ja maaperän kunnostuksen parissa, samalla koko kotimaista markkinaa kehittäen. Matkan varrelle mahtui useita kansallisia merkkipaaluja, kuten Suomen ensimmäinen biologinen maaperän in situ -kunnostus vuonna 1998 sekä ensimmäinen maanpesulaitos vuonna 2004.
Tie biokaasun pariin kulki luontevasti kaatopaikkojen kautta. Aluksi Doranova toimitti RO-laitteistoja suotovesien hallintaan, minkä jälkeen mukaan tulivat kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät sekä lämmön ja sähkön tuotanto. Ensimmäinen varsinainen biokaasuprojekti, jossa Doranova oli mukana, toteutettiin Kiteellä vuosina 2009–2010. Yhtiö on edelleen kyseisen laitoksen osaomistaja.
Ensimmäiset biokaasulaitokset toteutettiin yhteistyössä saksalaisen Weltec Biopower GmbH:n kanssa. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Jepuan Biokaasu Oy:n ensimmäinen vaihe, joka valmistui vuosina 2013–2014. Vuosina 2014–2019 Doranova toteutti lukuisia kaatopaikkojen kaasunkeräysjärjestelmiä eri puolilla maailmaa, Vietnamista Sambiaan. Samalla käynnistyi määrätietoinen työ omien biokaasuratkaisujen kehittämiseksi.
Ensimmäinen suuri oma kehityshanke oli Hardferm-kuivamädätyslaitoskonsepti. Hardferm-laitokset on suunniteltu erityisesti korkeiden kiintoainepitoisuuksien sekä epäpuhtaita materiaaleja, kuten hiekkaa ja kiviä, sisältävien syötteiden käsittelyyn. Tämä avasi ovia sellaisten materiaalivirtojen hyödyntämiseen, jotka eivät sovellu perinteisiin prosesseihin.
Kuva 3 Jepuan Biokaasu Oy:n Hardferm-kuivamädätyslaitoksen sekoitinakselien nosto talvella 2019.Vuoden 2020 tienoilla alkoi käydä selväksi, että myös Suomessa maatalouden sivuvirtojen ja suurten nurmibiomassamäärien mädätys tulee ajankohtaiseksi. Perinteinen märkämädätys ei kuitenkaan ollut paras ratkaisu näihin tarpeisiin. Vastauksena tähän Doranova kehitti Solidferm-mädätyslaitokset, jotka muistuttavat perinteisiä märkämädätyslaitoksia, mutta on varustettu järeämmillä lapasekoittimilla. Solidfermistä onkin tullut Doranovan määrällisesti yleisin laitosratkaisu, ja parhaillaan projekteja on käynnissä kolmessa eri kohteessa.
Biologisen metanoinnin kehitystyö käynnistyi Doranovalla jo loppuvuodesta 2019, juuri ennen koronapandemiaa. Biometanoinnissa biokaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnetään yhdessä vedyn kanssa uuden metaanin tuottamiseen. Teknologiaa on testattu systemaattisesti sekä tutkimusympäristöissä että käytännön koeajoissa toimivilla biokaasulaitoksilla. Toisessa artikkelissa kerromme tarkemmin biometanointikehityksen kuluvan vuoden kuulumisista.
Biokaasun sisältämä biogeeninen hiilidioksidi onkin nykyisin Doranovan tutkimus- ja kehitystoiminnan ytimessä. Biometanointi on toinen kahdesta vahvasta kehityslinjasta, joista toinen keskittyy biokaasun sitomiseen jätejakeisiin niin sanotun karbonoinnin avulla. Karbonointi pohjautuu vapaaehtoisilta hiilikrediittimarkkinoilta saatavaan tuottoon sekä karbonoitavien materiaalien jatkokäyttöominaisuuksien parantamiseen. Juuri tämä jälkimmäinen on Doranovalle ja
sen kehityskumppaneille erityisen tärkeää: vaikka krediittimarkkina voi supistua nopeasti lainsäädännöllisistä tai geopoliittisista syistä, jätejakeiden taloudellisesti kestävä kierrättäminen ei ole ohimenevä trendi. Karbonointiin keskittyvää kehitystyötä varten on perustettu oma tytäryhtiö Carbonground Oy. Karbonoinnista tullaan kuulemaan paljon lisää vielä tämän vuoden aikana.
Doranova on koko 30-vuotisen historiansa ajan ollut avaamassa latua uusille ratkaisuille – ensin maaperän ja pohjaveden kunnostuksessa, myöhemmin kaatopaikka- ja biokaasuteknologioissa. Tällä hetkellä tutkimus- ja kehitystoiminnan pääpaino on biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisessä, mutta biokaasutekniikan ja prosessien kehittäminen on edelleen olennainen osa yhtiön arkea. Jokaisella laitoksella seurataan jatkuvasti biologian ja tekniikan toimintaa, ja havaintojen pohjalta prosesseja parannetaan systemaattisesti. Samalla prosessiosaaminen karttuu hankkeesta toiseen. Uusia projekteja suunniteltaessa Doranova tekee tiivistä yhteistyötä myös korkeakoulujen kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Hämeen ammattikorkeakoululle rakennettu Mini- Hardferm-testilaitos, jonka avulla voidaan koemädättää vaativia syötteitä jatkuvatoimisesti. Näin riskipitoisten syötteiden käyttäytymistä voidaan arvioida jo suunnitteluvaiheessa – ennen kuin ratkaisuja viedään täyteen mittakaavaan.
