Biokaasureaktorit voidaan jakaa karkeasti märkä- ja kuivareaktoreihin. Lisäksi kuivareaktorit voivat olla joko erä- tai jatkuvatoimisia. Kun tähän lisätään se, että kaikissa jatkuvatoimisissa reaktorityypeissä on useita erilaisia sekoitinvaihtoehtoja, niin alkaa olemaan jo melko haastavaa hahmottaa ratkaisujen erot ja arvioida niiden sopivuus oman käyttöön. Tässä blogissa käsitellään yleisimpien reaktorien, eli märkämädätyslaitosten, eri sekoitusvaihtoehtoja. Alkuun on kuitenkin sanottava, […]
märkämädätys
Saksa on biokaasun pioneeri – maassa maan (ohjauksen) tavalla
Saksa on ollut, ja on edelleen, Euroopan johtava biokaasun tuottaja. Laitoksia on yli 9 000 ja tuotettu energiamäärä noin 40 TWh, mistä suurin osa hyödynnetään sähköntuotannossa. Suomessa biokaasuenergian määrä on noin 1 TWh, josta noin kolmannes on kaatopaikoilta kerättävää kaasua. Biokaasulaitosten määrä Suomessa on kasvussa ja alaa edustavan Suomen Biokierto ja Biokaasu Ry:n mukaan energiantuotantotavoite […]
Kannattava biokaasulaitos?
Kukaan ei lähde toteuttamaan usean miljoonan euron biokaasulaitoshanketta, jollei se paranna ympäristön tilaa, mahdollista uusiutuvan energian tuotantoa, lisää ravinteiden kierrätystä ja ole taloudellisesti mielekästä. Silti Suomessakin on toteutettu muutamia biokaasuhankkeita, jotka eivät täytä kaikkia yllä mainittuja tavoitteita. Syitä tähän voi olla paitsi laitostekniikassa, niin myös väärissä oletuksissa kaasun kysynnän ja porttimaksujen suhteen. Doranova saa vuosittain […]
