Doranova sai marraskuun lopussa valmiiksi termisellä in situ -menetelmällä suoritetun maaperän puhdistusprojektin, joka toteutettiin entisellä tehdasalueella Kurikassa. Projektissa alue, jonka olivat pilanneet vahvasti klooratut liuottimet, saatiin puhdistettua huomattavasti tavoitetasoa paremmin.
Doranova suoritti maaperän termisen kunnostusprojektin kesän ja syksyn 2020 aikana yhdessä kumppaninsa, tanskalaisen Krüger A/S:n, kanssa. Kurikassa sijaitsevalla kiinteistöllä on toiminut 1830-luvulta lähtien useita turkismuokkaamoja, ja ainakin osa toimijoista on käyttänyt rasvanpoistossa kloorattuja liuottimia. Liuottimia on päässyt maaperään ja sitä kautta pohjaveteen, jossa on havaittu tetrakloorieteeniä ja sen hajoamistuotteita. Myös läheinen pohjavesialue on ollut vaarassa pilaantua.
”Kunnostaminen muilla menetelmillä vaikeaa”
– Kohteessa on aiemmin 2000-luvulla suoritettu massanvaihtoja ja biologista in situ -kunnostusta ARD-menetelmällä. Projektien aikana tehdyissä lisätutkimuksissa löydettiin kuitenkin päästölähde, jonka kunnostaminen muilla kuin termisillä menetelmillä olisi ollut hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi hankkeessa tilaajina toimineet ELY-keskus ja Kurikan kaupunki teetättivät urakan tekniikalla, josta ei Suomessa tähän mennessä ole ollut referenssiä, Doranovan toimialajohtaja Perttu Mattila valottaa.
Veolia-konserniin kuuluva Krüger toi projektiin termisen desorption osaamisensa, ja Doranova vastasi haihtuvien yhdisteiden talteenotosta sekä niiden jatkokäsittelystä. Lisäksi Doranovan vastuulla olivat kunnostuksen tiellä olleen varaston purkutyöt ja muut valmistelut.
– Kunnostuksen aloitus viivästyi sähkönsyöttöongelmien vuoksi yli kuukaudella, mutta sen jälkeen projekti eteni suunnitelmien mukaan. Kunnostustavoitteiden saavuttaminen todennettiin marraskuun lopussa. Projektin onnistuminen määritettiin kloorattujen liuottimien jäännöspitoisuuksien perusteella. Projektin alussa asetetut raja-arvot saavutettiin, ja keskimäärin jäännöspitoisuudet olivat 7–8 kertaa raja-arvoja pienemmät. Projektia voidaankin pitää erittäin onnistuneena kokonaisuutena, Mattila kertoo.
Projektista on uutisoinut kahteen kertaan myös Maaperä kuntoon -ohjelma. Keväällä 2020 julkaistun jutun voi käydä lukemassa täältä ja syksyllä 2020 tehdyn jutun täältä.
