Nopon pesulan puhdistusprojektin juuret ovat 1960-luvulla
Yksi Doranovan suorittamista suorainjektointikohteista kesän 2020 aikana oli Nopon Pesulan alue Hyvinkäällä. Alueen pohjavesi on saastunut pesulatoiminnan myötä maaperään ja pohjaveteen päätyneistä liuottimista. Liuottimet ovat peräisin pesulasta, joka on toiminut 1960-luvulta aina vuoteen 1995 saakka. Kloorattuja liuottimia on päässyt pesulasta maaperään ja edelleen pohjaveteen ainakin 1970-luvulla tapahtuneessa tulipalossa. Ympäristönsuojelulain mukaan vastuu pilaantuneen maan tai pohjaveden puhdistamisesta on pilaantumisen aiheuttajalla, mutta toimijan konkurssin vuoksi vastuu oli tässä tapauksessa siirtynyt Hyvinkään kaupungille.
Nopon pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi, mutta alueelta ei ole otettu vettä vuoden 2017 jälkeen. Puhdistushankkeen tavoitteena olikin haitta-aineiden vähentäminen niin pohja- kuin pintavesissä, sekä turvallinen vedenotto tulevaisuudessa kunnostuksen päätyttyä.
Pääkunnostusmenetelmäksi valikoitui in situ -kunnostus, joka minimoi alueen muulle käytölle koituvat haitat. In situ -kunnostus vähentää tarvetta kaivaa pilaantunutta maata ja siten myös kaivamisesta ja kuljetuksista aiheutuvia häiriöitä. Alueelta purettiin kuitenkin vanhoja rakennuksia ja tehtiin massanvaihto noin kahden metrin syvyyteen.
Aktiivinen kunnostusvaihe kesti vain reilun kuukauden
Doranova Oy toimi kohteessa pääurakoitsijana ja kunnostuksen tavoitteeksi asetettiin mahdollisuus saada Nopon vedenottamo uudelleen käyttöön, vähentää purkautuvien vesien haitta-aineiden määrää, vähentää pohjavedessä kulkeutuvien haitta-aineiden määrää sekä pienentää pilaantuman leviämän eli pluumin kokoa. Haitta-aineina pohjavedessä esiintyy tetrakloorieteeniä sekä sen hajoamistuotteita (trikloorieteeni, dikloorieteenit sekä vinyylikloridi).
Kunnostus suoritettiin DoAct® DIRECT -suorainjektointitekniikalla, jossa kunnostuskemikaalit syötettiin maaperään pumppaamalla ja kairakonetta apuna käyttäen oikealle syvyydelle.
Suorainjektoinnin etuna on se, että alueella tapahtuva aktiivinen työvaihe kestää vain vähän aikaa (esim. noin kuukauden), jonka jälkeen maaperän puhdistuminen jatkuu maaperässä huomattavasti pidempään, jopa 1–2 vuoden ajan. Aktiivisen injektointivaiheen jälkeen alueelle ja maan pinnalle ei jää jäljelle mitään näkyvää tai kiinteistön jatkokäyttöä rajoittavaa.
Kunnostus ARD-menetelmällä
Projektissa käytetyt kunnostuskemikaalit ja substraatit ovat ympäristölle täysin vaarattomia ja ne sisältävät alueen maaperässä esiintyville luontaisille mikrobeille välttämättömiä ainesosia. In situ -kunnostuksessa tavoitteena onkin saavuttaa maaperään olosuhteet, jossa haitta-aineita hajottavat mikrobit voisivat mahdollisimman tehokkaasti hajottaa haitta-aineita. Kunnostusmenetelmä oli niin sanottu ARD-menetelmä (Anaerobic Reductive Dehalogenation), jossa haitta-aineet hajoavat maaperässä anaerobi-mikrobien avulla pelkistävissä olosuhteissa.
Kunnostus toteutettiin kahdessa vaiheessa ns. lähdealueen (entisen pesulan kiinteistö) kunnostuksella sekä leviämäalueen kunnostuksella. Molemmat vaiheet kestivät noin 2,5 viikkoa ja kunnostuksen aktiivinen maaperäinjektointivaihe kesti yhteensä noin 5 viikkoa. Injektointityö saatiin valmiiksi lokakuun puolivälissä.
Aktiivisen injektointivaiheen jälkeen pohjaveden puhdistuminen alkaa, kun maaperän olosuhteet muuttuvat haitta-aineita hajottaville mikrobeille suotuisiksi. Tämä vaihe kestää 1–2 vuotta, jonka aikana haitta-aineiden määrät maaperässä pienenevät. Kunnostuksen etenemistä seurataan vesinäytteiden avulla alueella sijaitsevista havaintoputkista.
Videon Nopon kunnostuksesta pääsee katsomaan tästä.
