Maaperässä ja pohjavedessä paikan päällä tapahtuvat in situ -kunnostuspilotit tuottavat konsulteille arvokasta tietoa kunnostusmenetelmien soveltuvuudesta haluttuun kohteeseen sekä antavat markkinoinnillista lisäarvoa kunnostusvaihtoehtoja asiakkaalle esiteltäessä. Lisäksi pilotoinneilla voidaan melko luotettavasti arvioida suuremman kunnostusurakan kustannustehokkuutta valitulla menetelmällä.
Havaittaessa maaperän tai pohjaveden pilaantuma, kohteessa tehdään esiselvitykset, joiden perusteella todennetaan pilaantuneisuuden laajuus sekä esiintyvät haitta-aineet. Pilaantuneet alueet tai pohjavesiesiintymät saattavat olla suurehkoja, ja niihin saattaa liittyä pilaantuman leviämisen riski kunnostuksen aikana. Tällöin kohteessa voidaan tehdä kunnostuksen pilotointi, ts. pienimuotoinen testaus. Pilotoinnilla selvitetään haitta-aineiden hajoaminen tiettyä tekniikkaa käyttäen sekä tutkitaan muun muassa miten pilaantuman leviäminen voidaan ehkäistä kunnostuksen aikana. Pilotointeja voidaan tehdä in situ, ex situ ja on site.
In situ (l. paikan päällä maaperässä ja/tai pohjavedessä) tapahtuvissa kunnostuspilotoinneissa tavoitteena on esimerkiksi pilaantuneen pohjaveden ollessa kyseessä selvittää maaperään ja pohjaveteen liittyviä teknisiä ominaisuuksia ja niiden kautta kunnostuksen toteutettavuutta. Tällaisia parametreja ovat esimerkiksi maaperän koostumus ja kerroksellisuus, vedenjohtokyky, pohjaveden antoisuus, pilaantuman levinneisyys sekä soveltuvuus biologiseen tai kemialliseen kunnostukseen. Lisäksi kohteesta todetut haitta-aineet määrittävät pitkälti kunnostusmenetelmän valintaa, esimerkiksi sitä, voiko kunnostus olla hapellinen vai tuleeko sen tapahtua hapettomissa olosuhteissa. Esimerkiksi pohjavedestä todetut klooratut eteenit hajoavat parhaiten biologisesti hapettomissa olosuhteissa, jolloin pilotoinnissa pyritään selvittämään, millaiset ovat biologisen hajoamisen optimiolosuhteet.
Selvittämällä käsittelymenetelmän vaatimat apuaineet – esimerkiksi ravinteet mikro-organismeille tai aineet, joilla pohjaveden hapetonta olotilaa voidaan ylläpitää – päästään kiinni koko havaitun pilaantuma-alueen kunnostuksen kustannuksiin. Optimoimalla tarvittavia pohjaveden pumppausmääriä, maahan syötettävien ravinteiden tai kemikaalien määriä tai vaikkapa tutkimalla pohjaveden antoisuutta ja maaperän vedenjohtokykyä voidaan selvittää, miten tarvittavat aineet saadaan kustannustehokkaasti leviämään koko kunnostettavalle alueelle.
In situ -kunnostuspilotti auttaa kustannustehokkaassa suunnittelussa
Jokaisella kunnostuskohteella on omat erityispiirteensä maaperän ja pohjavesiolosuhteiden vuoksi. Doranovalla on henkilökuntaa, joka on erikoistunut myös laboratoriomittakaavan pilotointien suunnitteluun. Tiloissamme onkin tehty useampia laboratoriomittakaavan pilotointeja, joilla on selvitetty esimerkiksi maan ja pohjaveden haitta-aineiden käsittelyyn tarvittava hapetinkemikaalimäärä tai haitta-aineiden hajoamista laboratorio-olosuhteissa. Kun laboratoriossa on ensin määritetty tarvittava kemikaaliannostus, voidaan pilotointia jatkaa kentällä in situ, jolloin varmistetaan kemikaalimäärät ja paneudutaan tarkemmin kunnostuksen suuremman mittakaavan toteutettavuuteen.
Kunnostuspiloteista saatava merkittävin hyöty linkittyy juurikin siihen, että kohteeseen voidaan optimoida paras mahdollinen kunnostustekniikka, joka on skaalattavissa koko alueelle. Pilotointi voidaan suorittaa jokaiselle kohteelle erikseen. Pilotoinnin etuna on, että mikäli valittu menetelmä ei olekaan kustannustehokkain vaihtoehto, voidaan pilotissa testata jotakin muuta menetelmää tai uutta apuainetta ja havainnoida sen vaikutus haitta-ainepitoisuuksiin. Tällöin menetelmää voidaan helpommin muuttaa saatujen tulosten perusteella, kun ollaan vielä pilottimittakaavassa. Esimerkiksi pohjavesikunnostuksissa, mikäli todetaan, että injektointikaivoihin saostuva rauta aiheuttaa tukkeumia järjestelmään, voidaan kunnostusta tehostaa lisäämällä kierrätettävän veden hapetusta ennen injektointia ja poistaa saostuva rauta.
Pilotoinnissa saadaan lisätietoa tarkkailumenetelmien soveltuvuudesta kyseiselle kohteelle, esimerkiksi siitä, riittääkö pelkkä vesinäytteenotto ja siihen liittyvät kenttämittaukset, vai vaaditaanko lisäksi maaperänäytteenottoa (esim. todentamaan injektoidun kunnostuskemikaalin leviäminen halutusti alueelle). Samalla voidaan määrittää tarvittava näytteenottotiheys kunnostuksen seurannan ja valvonnan tueksi.
Kunnostuspilotoinnin kestoon vaikuttaa erityisesti valittu kunnostustekniikka sekä koko pilaantuman kunnostukseen varattu aikajänne. Esimerkiksi biologiset kunnostukset, kuten pilaantuneen pohjaveden kunnostus hapettomissa olosuhteissa (esim. anaerobinen reduktiivinen dehalogenaatio) ovat usein pitkäkestoisempia kuin kemiallisilla menetelmillä tehdyt kunnostukset (esim. hapetinkemikaalin suorainjektoinnit maahan). Kemiallisissa kunnostuksissa käytettävän kemikaalin tekninen soveltuvuus kyseiseen maaperään ja/tai pohjaveteen määrittää pitkälti tekniikan käyttökelpoisuuden: esimerkiksi liian savisessa maaperässä kunnostuskemikaalia ei välttämättä saada leviämään tarpeeksi laajalle alueelle, jolloin injektointikohtia tulee olla useampia mikä taas vaikuttaa kunnostuksen kustannuksiin. Tarvittavaan kemikaalin määrään vaikuttavat haitta-aineiden lisäksi myös maaperän ja pohjaveden ominaisuudet. Tällöin, kun maaperään tai pohjaveteen syötettävän kemikaalin annostus kasvaa, nousevat myös kokonaiskustannukset.
Kunnostuspiloteista on tietenkin myös markkinoinnillista hyötyä. Kunnostuspilotoinneilla voidaan osoittaa pienessä mittakaavassa asiakkaalle, että käytetty menetelmä toimii. Pilotointi toimii myös kohteeseen valitun menetelmän varmistuksena ja sillä voidaan osoittaa asiakkaalle kunnostuksen kustannustehokkuus.
Mikäli haluat lisätietoja pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostustekniikoista tai sinulla on tiedossa kohde, johon tarvitset suunnitteluapua, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme mielellämme maaperäkunnostuksiin liittyvien kohteiden kanssa.
