Kukaan ei lähde toteuttamaan usean miljoonan euron biokaasulaitoshanketta, jollei se paranna ympäristön tilaa, mahdollista uusiutuvan energian tuotantoa, lisää ravinteiden kierrätystä ja ole taloudellisesti mielekästä. Silti Suomessakin on toteutettu muutamia biokaasuhankkeita, jotka eivät täytä kaikkia yllä mainittuja tavoitteita. Syitä tähän voi olla paitsi laitostekniikassa, niin myös väärissä oletuksissa kaasun kysynnän ja porttimaksujen suhteen.
Doranova saa vuosittain pöydälleen yli 50 projektiaihiota eri puolilta maailmaa. Suurin yksittäinen ero suomalaisen ja esimerkiksi vietnamilaisen projektiaihion välillä on se, että suomalainen projektikehittäjä aloittaa varsin usein prosessin kartoittamalla raaka-aineiden saatavuuden, kun taas vietnamilainen kollega miettii ensin, miten kaasuenergia tullaan hyödyntämään. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kehittyvillä markkinoilla jätteiden porttimaksut ovat yleisesti olemattoman alhaisia. Suomessa taas oli – varsinkin vuosikymmenen alussa – yleistä, että suurin osa biokaasulaitoksen liikevaihdosta kertyi näistä jätemaksuista.
Tulevaisuudessa näiden kahden eri puolilla maailmaa asuvan laitoskehittäjän ajatusmallit tulevat entisestään lähentymään toisiaan. Ja kyllä, osa lähentymisestä tulee johtumaan jätemaksujen noususta kehittyvillä markkinoilla, mutta suurempi kompromissiosapuoli löytyy kotimaasta. Porttimaksua tuovien jätejakeiden määrä ei ole rajaton ja kilpailu näistä jätteistä kiristyy jatkuvasti.
Kaaviossa 1 on kuvattu Doranovan näkemys siitä, miten ja missä järjestyksessä tulevaisuuden biokaasulaitoksia tulisi kehittää. Raaka-aineitakin tärkeämpää on tunnistaa energian hyödyntämismahdollisuudet, eli niin sanotut kaasunielut. Nielujen koko, tasaisuus ja energian hinta määrittävät pitkälti laitoksen kyvyn pärjätä myös kovemmassa kilpailussa.
Kun kaasun hyötykäyttö on määritetty, voidaan paneutua raaka-ainepohjaan. Kotitalouksien ja kaupan biojätteet tuovat useimmiten korkeimmat porttimaksut, mutta vaativat myös monimutkaisinta ja kalleinta esikäsittelyä. Toisaalta helposti prosessoitavat lietelannat ovat kaasusaannoltaan alhaisia.
Kaavio 1 Doranova Oy:n näkemys biokaasulaitoksen kehitysprojektin kulusta
Eri mädätystekniikoista ja niiden eroista käydään paljon keskustelua, mutta tässäkään asiassa yksi ratkaisu ei sovi kaikkiin tarpeisiin. Märkämädättämöön voi syöttää korkeankin kuiva-ainepitoisuuden syötteitä, kunhan syötteet ovat puhtaita. Toisaalta oikein toteutetun kuivamädätyslaitoksen etuna on tunnottomuus epäpuhtaille syötteille.
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpinä huomio tulee keskittää laitoksen operointi- ja investointikustannuksiin. Molemmissa on Suomessakin olevissa laitoksissa merkittäviä eroja, joista osa johtuu syötepohjan tuomista eroista.
Taulukossa 1 eritellään kahden eri biokaasulaitoksen, pohjanmaalaisen Jepuan Biokaasu Oy:n ja kiteeläisen Biokymppi Oy:n lukuja. Biokympin laitos prosessoi vuodessa reilut 20 000 tonnia syötteitä, pääasiassa pakattuja biojätteitä. Jepuan Biokaasu taas prosessoi noin 120 000 tonnia lietelantoja ja muita elintarviketuotannon ja maatalouden sivuvirtoja. Jepualla operointikulut per tonni ovat noin kolmannes Biokympin vastaavista ja samalla laitosinvestointi liikevaihtoon verrattuna on ollut samalla tasolla. Silti Biokympin käyttökate on näistä kahdesta yhtiöstä korkeampi. Selitys löytyy porttimaksuista, jotka muodostavat noin 80 % Biokympin liikevaihdosta, kun Jepualla niiden osuus on vain reilun kymmenyksen kokonaisliikevaihdosta. Kiteellä kaasuenergia jalostetaan sähköksi ja Jepualla taasen biometaaniksi teollisuuden ja autojen käyttöön. Biokympin toiminnan riskinä ilman kaasun lisäarvon kasvattamista on porttimaksujen pysyvyys, Jepuan toiminnan taas kaasuenergian kysyntä ja hinta.
Taulukko 1 Kahden eri biokaasulaitoksen vertailu
Biokaasuala kehittyy vauhdilla. Biokaasulaitokset tulevat jatkossakin olemaan EU:n kestävyyskriteereiden täyttäviä käsittelypaikkoja teollisuuden ja maatalouden sivuvirroille, mutta muutoin kehitys tulee keskittymään ravinteiden kierrätykseen ja kaasusta saatavan lisäarvon kasvattamiseen. Lisäksi ainakin joidenkin syötteiden osalta tullaan myös varmasti näkemään niukkuutta ja toisaalta käsiteltäväksi tulee yhä vaativampia syötejakeita. Haastavissa syötteissä myös porttimaksut tulevat pysymään nykyisellä tasolla pitempään. Haastavat syötteet, kuten sekajätteestä eroteltu orgaaninen jae tai kiviä sisältävät eläintuotannon lannat vaativat biokaasutekniikalta paljon.
Tämän vuoksi Doranova on kehittänyt, patentoinut ja viimeiset kuusi kuukautta rakentanut Jepuan Biokaasulle maailman ensimmäistä Hardferm-biokaasulaitosta. Tämä laitos tulee valmistuttuaan kevätkesällä 2020 prosessoimaan turkistarhauksen lantoja, nurmibiomassoja, kananmunantuotannon sivuvirtoja ja paljon muita haastavia syötteitä. Tätä projektia kannattaa pitää silmällä.